Kätketään kaikki alle niin ylpeiden kasvojen ettemme enää huomaa kuinka alas me vajottiin Mustaan huntuun meidät vihitään teräsverhon alle kätketään ettei meistä enää oo toisiamme radalta suistamaan
Vielä se ääni kuuluu joka kertoo mitä meistä puuttuu silti vielä se samaan ruukkuun laitetaan ja palataan lähtöruutuun
Viimeiseen mykkäfilmiin rooliamme esittämään Viimeiseen mustavalkoiseen maailmaan sanojamme sovittamaan Viimeisen pääkallolaivan lankulle kävelemään silmät sidottuna tuntemattomaan
Harhaan johti ne viitat joita niin seurattiin nyt on ympärillä tyhjyys jota me niin pelättiin Ei ollu lasista tehty palatsimme kaiken kestävää niin sortuessaan jäimme alle kaiken sen
Tuska on iskenyt rautakuoren läpi suoraan sydämeen eivätkä kilpemme estäneen eivätkä muurimme kestäneet Vieläkin se ääni kuuluu joka kertoo mitä meistä puuttuu silti vielä se samaan ruukkuun laitetaan ja palataan lähtö ruutuun